language: Finnish
TUHATVUOTINEN VALTAKUNTA
Nelinäytöksinen näytelmä
Upton Sinclairin romaanin mukaan Kirjoittanut
HEIKKI VÄLISALMI
Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta, 1928.
HENKILÖT:
Billy Kingdon, insinööri. Lumley-Gotham. Viviana, hänen vaimonsa. Helena, | edellisten tyttäriä. Eloise, | Lumley-Gotham nuor., edell. poika. Granville, valtiosihteeri. Harlemin arkkipiispa. Reginald Simpkins, runoilija. Harold de Puyster, sanomalehtimies. Sarita Knickerbocker-Smythe. Jessup, osaston johtaja. Tuttle, ylihovimestari. Vieraita, palvelijoita, vartijoita.
Aika: Kolmas vuosituhat j.Kr.
ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.
(Huvi-palatsin juhlasalin etuhuone. Taustalla upea, äärettömällä kirjavuudella ja loistolla koristeltu sali, jonka erottaa eteishuoneesta korkeintaan läpinäkyvä verho. Sekin vedetään syrjään joka kerta, kun aukon kautta liikutaan. Etualalla, varsinaisella näyttämöllä, joka myöskin on varsin omalaatuisesti ja omituisesti koristettu, vasemmalla radion kovapuhujaa muistuttava automaattinen puhelin. Hiukan oikealla komea kultainen tuoli, muita verhottuja istuimia (penkin tai sohvan tapaisia) siellä täällä seinämillä. Seinät verhotut, permanto kulta-mosaiikkia. Kummallakin sivustalla käytävät. — Iltamyöhä.)
ENSIMMÄINEN KOHTAUS.
Billy Kingdon ja ylihovimestari Tuille.
Tuttle (suuri ja voimakas mies koreaan ylihovimestarin virkapukuun puettuna). Asianne, olkaa hyvä!
Billy (nuori komea mies ilmailijan puvussa). Olen lentokoneen kapteeni.
Tuttle. Saanko luvan nähdä passinne? (Billy antaa taskustansa passin, jota ylihovimestari hetkisen katselee). Ottakaa huomioon, että herra Lumley-Gotham on myöskin palatsissa. Viikko sitten tekivät muutamat anarkistit murhayrityksen maailman valtiasta vastaan, ja sen vuoksi on ryhdytty kaksinkertaisiin varokeinoihin. Passissa täytyy olla varmennusmerkki.
Billy. Olen kyllä ajatellut sitäkin.
Tuttle (muuttuen silminnähtävästi suopeammaksi). Te olette kovin nuori mestarilentäjäksi.
Billy. Olen tehnyt ankarasti työtä.
Tuttle. Teidän on tänä iltana suoritettava elämänne tärkein tehtävä. Toivotan onnea! (Poistuu oikealle. Kohta tulee vastakkaiselta puolelta Helena.)
TOINEN KOHTAUS.
Billy ja Helena.
Helena (nuori kaunis nainen, huomaa Billyn). Billy Kingdon!
Billy. Helena!
Helena. Billy, mitä tämä merkitsee?
Billy (naurahtaen). Se merkitsee sitä, että minä olen lentokoneen kapteeni.
Helena. Sinä, Billy Kingdon!
Billy. Minun nimeni on nyt Smith, Henry Smith.
Helena. Mutta he tuntevat sinut! Oli mieletöntä tulla tänne!
Billy. Minä olen aika lailla muuttunut kuluneiden viiden vuoden aikana, Helena. Ei sinun tarvitse olla levoton.
Helena. Mutta isäni tulee tänne. Hän antaa tappaa sinut!
Billy. Minä olen jo ennenkin antautunut'moneen vaaraan. Minä panin henkeni alttiiksi luopuessani omasta luokastani ja liittyessäni työväen joukkoon.
Helena. Mutta miksi ryhdyt näin mielettömiin yrityksiin? Etkö tiedä, että miehenikin tulee tänne?
Billy (huudahtaen). Älä puhu hänestä!
Helena. Mutta ajattele, mitä hän tekisi, jos tuntisi sinut! Kuinka voit olla niin ajattelematon?
Billy. Syynä on uusi jättiläislentokone, ilmojen kuningas!
Helena. Miten voit välittää niin paljon yhdestä lentokoneesta!
Billy (hetken vaitiolon jälkeen ja katsellen Helenaa tutkivasti kasvoihin). Ei, Helena, minä tulin toisesta syystä! — Minä tulin tänne sinun tähtesi! Vastaa minulle, rakastatko vielä minua?
Helena. Minä en uskalla vastata, Billy.
Billy. Senkö vuoksi, että olet naimisissa?
Helena. Osaksi sen vuoksi..
Billy. Helena, eihän se ollut mikään avioliitto, vaan kauppa! Sinä tiedät, ettei miehesi rakastanut sinua. Sinä tiedät, että hän tahtoi vain Lumley-Gothamin tyttären, saadakseen hänen isänsä valtaansa.
Helena. Älä kaiva kaikkea tuota esille, minä en siedä sitä.
Billy. Minä kaivan sen esille — sillä minä tahdon viedä sinut mukaani.
Helena. Minne? Mihin me voisimme kätkeytyä, ettei mieheni löytäisi meitä, Billy? Sinä et voi aavistaa, kuinka hyvin hän on järjestänyt urkintakoneiston.
Billy (nauraen). Ei kukaan tiedä sitä niin hyvin kuin minä. Minähän autan häntä pitämään maailmaansa käynnissä. — Mutta kuulehan, minä en ole tullut ilman suunnitelmaa. Olenhan minä lentokoneen kapteeni, ja minä nousen heidän ja meidän oman kohtalomme herraksi kahdenkymmenenneljän tunnin ajaksi. Me lähdemme tänä iltana suurelle lentomatkalle. Minä olen mukana olevista ainoa, joka tiedän, miten uutta lentokonetta on hoidettava. Minä selitän, että koneistossa on jokin vika, ja kun olemme päässeet Keski-Afrikkaan, laskeudumme alas jollekin autiolle paikalle ja minä menen tutkimaan potkuria. Sinä seuraat minua kenenkään huomaamatta. Minä laitan koneiston sellaiseen kuntoon, että se lähtee käyntiin ja niin nousevat he taas ilmaan ilman meitä. Hämmästyksissään he eivät osaa sinua kaivata. He luuleva että sinä olet pudonnut alas.
Helena. Mutta Billy, miten heille sitten käy?
Billy. Lentokone pysyy itsestään tasapainossa. Se on yhtä turvallinen ilmassa kuin korkki veden pinnalla. He kulkeutuvat edelleen, kunnes heidät löydetään. Langattomalla puhelimella he pääsevät yhteyteen lähimmän pelastusaseman kanssa, ja heidän kulkunsa saadaan heti pysähtymään. Meillä on uusia kojeita sitä varten. Apuretkikunta saavuttaa heidät muutamissa minuuteissa ja antaa heille luotsin, joka ohjaa heidät kotiin. Voitko otaksua, että maailma sallisi tapahtuvan jotakin omistajalleen Lumley-Gothamille?
Helena. Mutta miten kävisi meille, kun joutuisimme yksin erämaahan?
Billy. Meillä on luonnollisesti ruokaa ja aseita. Minä olen ryhtynyt kaikkiin välttämättömiin toimenpiteisiin. Sinun puolisosi ei ole vielä keksinyt mitään keinoa, jolla voisi löytää yksinäisen ihmisen Keski-Afrikan erämaasta. (Huomatessaan Helenan epäröinnin.) Helena, mitä arvoa elämällä on muuten meille? Minä olen matkustanut maailman kaukaisimpiin ääriin unohtaakseni sinut. Minä olen pannut henkeni vaaraan satoja kertoja — mutta näyttää siltä, etten voi kuolla, ja minä tiedän, etten voi elää ilman sinua.
Helena (pelon vallassa). Voi, odota, odota! Anna minulle aikaa. Sinun täytyy antaa minun ajatella asiaa.
Billy. Sinulla on vielä monta tuntia ajattelemisen aikaa. Mutta salli minun sanoa eräs asia: mitä sinä päättänetkin, niin kaikissa tapauksissa on lentokone pysähtyvä ja minä olen jäävä siitä pois. Ymmärrätkö?
Helena (kuiskaten). Kyllä, kyllä. (Huomatessaan vieraitten alkavan saapua, poistuu kiireesti oikealle. Billy katoaa samalla vasemmalle.)
KOLMAS KOHTAUS.
(Kaksi palvelijaa oikealta, jääden ovelle. Muutamia vieraita saapuu ja jää hetkeksi huoneeseen. Hetken perästä taas uusia vieraita. Toiset vieraat poistuvat perälle juhlasaliin, jossa syntyy liikettä ja keskustelua ryhmissä.)
Tuttlle de Puyster ja vähitellen muut vieraat.
Tuttle (on saapunut edeltä oikealle johtavan oven lähelle. Jonkin ajan kuluttua hänen jälkeensä tulee) Mr de Puyster (puettuna luumunväriseen pitkäliepeiseen ja suurin kultaisin napein koristettuun takkiin, ruusunpunaiseen kaulaliinaan ja värillisiin käsineihin, jotka kaikki yhdessä merkitsevät sanomalehtimiehen virkapukua. Ojentaa nimikorttinsa Tuttlelle.)
Tuttle (lukee selvällä äänellä). Herra Harold de Puyster, Yleismaailmallisen Sanomalehtiliiton uutistenhankkija.
de Puyster. Onko passissa oikea varmennusleima?
Tuttle. On.
de Puyster (tekee läsnäoleville monia kuvastelevia kumarruksia, ja menee sitten puhelimen ääreen. Langaton puhelin toimii välittömästi, minkä vuoksi hän puhuu nopeasti). Yleismaailmallinen Sanomalehtiliitto. Halloo. Onko kunnallisosasto? Ottakaa selostukseni tämän illan vieraista! Yleiskuvaus uudesta juhlasalistahan teillä jo on. Hyvä!
(Eloise Lumley-Gotham ja Reginald Simpkins tulevat oikealta, mistä kaikki muutkin vieraat).
Tuttle (esittää). Neiti Eloise Lumley-Gotham ja runoilija Reginald Simpkins!...
de Puyster. Kuulitteko esittelyn? Hyvä. Lisätkää: emännän kaunis ja lumoava nuorempi tytär. Runoilijasta kertovat huhut, ettei hän aio tyytyä lepäämään laakereillaan, vaan haluaa kohottaa illan tunnelmaa esittämällä runon »Lumley-Gothamin suku». — Vieraita tulee lisää, olkaa tarkkaavaisia!
(Sarita Knickerbocker-Smythe, hieman karkeapiirteinen ja isohko nainen, jalokivillä koristeltu, saapuu).
Tuttle (esittelee). Neiti Sarita Knickerbocker-Smythe.
(Harlemin arkkipiispa, pyylevä mies, jonka kasvoilla aina on hymy, tulee. Hänellä on purppurainen viitta ja ketjut kaulassa).
Tuttle. Hänen korkea-arvoisuutensa Harlemin arkkipiispa.
(Vieraat tervehtivät toisiaan kumartaen ja vaihtaen jonkin sanan hiljaa keskenään).
(Lumley-Gotham nuorempi, laiha ja sairaan näköinen nuorukainen, rinnassa tähti, tulee).
Tuttle. Herra Lumley-Gotham nuorempi.
de Puyster (erikoisen juhlallisesti). Lisätkää nimen perään: hän on se onnellinen nuori mies, joka kerran on omistava enemmän kuin puolet Yhdysvaltain kiinteästä omaisuudesta. Hänellä on rinnassaan tähti, jonka hän on hiljattain saanut lahjaksi pyhäkoululuokaltaan.
Eloise (veljelleen). Äiti myöhästyy.
L.-G. nuorempi (joka ei ole tervehtinyt muita kuin sisartaan). Äiti ei myöhästy milloinkaan.
Eloise. Mutta minä tarkoitan — aikaan nähden.
L.-G. nuor. Äiti on ajan valtijatar. (Astuu juhlasaliin taustalle, jonne joku muukin vieraista on siirtynyt).